Silmäilen
uutisia Ukrainasta ja otsikoissa vilahtelevista "sota"-sanoista,
mutta en osaa varsinaisesti pelätä. Lähinnä mietin, tältäkö
ihmisistä tuntui ja näytti syksyllä -39? Kun sodan uhka oli
päällä, mutta valtionpäämiehet yrittivät estää tilannetta
luisumasta sinne asti, paitsi että Saksan johto nimenomaan halusi
sotia ja valloittaa eivätkä rauhanpyrkimykset sitä liikuttaneet.
Niinkuin nyt Venäjää ei kiinnosta rauha vaan sen oma etu ja valta
ja alueet. Ei sillä ole mitään tarvetta kuunnella "eikö
olisikin kivempi olla sovussa?" -piipitystä lännestä, jollei
sitten länsimaiden pakotteiden uhka muodosta riittävän suurta
kannustinta. Jos siellä on päättämässä sellaisia, jotka
miettivät realiteetteja edes tuon verran. Merkelin kommentti, että
Putin kuulostaa olevan irrallaan todellisuudesta, kuulosti pahalta.
Ja veteleekö Putin edes kaikista naruista? Jari Tervo otsikoi
kolumninsa "Sodan aattona" ja muistutti, ettei Venäjä
siedä valtansa kapenemista eikä alueidensa irtaantumista.
En ymmärrä pelin motiiveista ja kiemuroista paljoakaan, enkä oikeastaan haluakaan tietää, koska en pääse kuitenkaan vaikuttamaan siihen, mitä tapahtuu, mutta mietin vain sitä, katsommeko näitä päiviä ja viime vuosia vielä jonain päivänä kaihoten, aikana ennen kuin sota ja hävitys alkoi? En osaa pelätä ehkä myös siksi, etten tiedä - tietäneekö kukaan, paitsi armeijan johto - mitä on odotettavissa? Aivan kuten Toinen maailmansota oli aivan erilainen kuin Ensimmäinen oli ollut, ja Ensimmäinen oli jotain ihan muuta kuin aiempien sotien perusteella olisi osattu odottaa, tämäkään sota ei tule olemaan mitään, mitä Toisen maailmansodan perusteella voisi odottaa. Kaverit ovat kertoneet heille varatuista tehtävistä mahdollisen sodan syttyessä, mutta käytäisiinkö nykyään enää rintama- ja juoksuhautasotaa metsässä, vai tuhottaisiinko meidät netin kautta sotkemalla sähköt, viestiyhteydet, kylmäsäilytys ja polttoaineenjakelu, ja sitten taivaalta täsmäpommia niskaan? Ehdittäisiinkö nurmiporia edes siirtää rajalle torjumaan miehittäjiä, jos niin kävisi?
Kaikki tuntuu tapahtuneen muutamassa päivässä - tavallista kulkuaan jatkanut maailma on yhtäkkiä pysähtynyt odottamaan uhkaavaa tuhoa. Miten Gandalf sen sanoi? Pidättää henkeä ennen syöksyä?
Uutisissa puhutaan Venäjän uhanneen hyökätä huomisaamuna. Vaikea kuvitella, että se voisi perääntyä tuosta menettämättä kasvojaan. Heräänkö huomisaamuna maailmaan, joka on sodassa? Kun jenkit lupaavat puolustaa Ukrainaa, Venäjän liittolaiset kääntyvät Nato-maita vastaan avunantamisen nimissä, ja kiihkoislamistit näkevät tilaisuutensa tulleen..
Voisi kuvitella ja toivoa, että kaikki olisivat jo sisäistäneet, mitä ensimmäisen ydinohjuksen laukaisusta seuraa ja päättäisivät sotia jollain muulla keinolla... "I hope the Russian love their children too" ... :-\
No, toivotaan ettei tämä ole viimeinen yö tuntemassamme maailmassa.
En ymmärrä pelin motiiveista ja kiemuroista paljoakaan, enkä oikeastaan haluakaan tietää, koska en pääse kuitenkaan vaikuttamaan siihen, mitä tapahtuu, mutta mietin vain sitä, katsommeko näitä päiviä ja viime vuosia vielä jonain päivänä kaihoten, aikana ennen kuin sota ja hävitys alkoi? En osaa pelätä ehkä myös siksi, etten tiedä - tietäneekö kukaan, paitsi armeijan johto - mitä on odotettavissa? Aivan kuten Toinen maailmansota oli aivan erilainen kuin Ensimmäinen oli ollut, ja Ensimmäinen oli jotain ihan muuta kuin aiempien sotien perusteella olisi osattu odottaa, tämäkään sota ei tule olemaan mitään, mitä Toisen maailmansodan perusteella voisi odottaa. Kaverit ovat kertoneet heille varatuista tehtävistä mahdollisen sodan syttyessä, mutta käytäisiinkö nykyään enää rintama- ja juoksuhautasotaa metsässä, vai tuhottaisiinko meidät netin kautta sotkemalla sähköt, viestiyhteydet, kylmäsäilytys ja polttoaineenjakelu, ja sitten taivaalta täsmäpommia niskaan? Ehdittäisiinkö nurmiporia edes siirtää rajalle torjumaan miehittäjiä, jos niin kävisi?
Kaikki tuntuu tapahtuneen muutamassa päivässä - tavallista kulkuaan jatkanut maailma on yhtäkkiä pysähtynyt odottamaan uhkaavaa tuhoa. Miten Gandalf sen sanoi? Pidättää henkeä ennen syöksyä?
Uutisissa puhutaan Venäjän uhanneen hyökätä huomisaamuna. Vaikea kuvitella, että se voisi perääntyä tuosta menettämättä kasvojaan. Heräänkö huomisaamuna maailmaan, joka on sodassa? Kun jenkit lupaavat puolustaa Ukrainaa, Venäjän liittolaiset kääntyvät Nato-maita vastaan avunantamisen nimissä, ja kiihkoislamistit näkevät tilaisuutensa tulleen..
Voisi kuvitella ja toivoa, että kaikki olisivat jo sisäistäneet, mitä ensimmäisen ydinohjuksen laukaisusta seuraa ja päättäisivät sotia jollain muulla keinolla... "I hope the Russian love their children too" ... :-\
No, toivotaan ettei tämä ole viimeinen yö tuntemassamme maailmassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti