Pää pensaassa

Tällä kertaa jutun loppu ensimmäisenä. Romppanen (se on Markkulan vanhan käännöksen mukaan Romppanen eikä mikään Slartibartfast!) sanoi:

"Mitä väliä sillä on? Olen sitä mieltä, että lopullisen selvyyden saamisen mahdollisuus on niin naurettavan pieni, että on parasta ripustaa sellaiset pohdinnat vessan seinälle ja keskittyä pienempiin asioihin. Olen mieluummin onnellinen kuin oikeassa."

Tämä liittyy siihen, että törmäsin äsken tilanteeseen, jossa olisin voinut ja minun olisi kuulunut kiinnostua siitä, miten asiat ovat ja menevät Suomessa, Euroopassa, koko läntisessä maailmassa, miten pankkien pelastamiset, Euroopan liittovaltiokehitykset, vallan keskittyminen, työttömyys, globalisaatio, pankirismi, puolueiden ja päättäjien voimattomuus ja virheet jne. jne. vaikuttavat asioiden kulkuun ja meidän elämäämme, ja mistä ne johtuvat, ja miten niitä vastaan voisi taistella. Totesin, etten halua tietää. Ja samalla tiedostin olevani tällä kertaa itse se, jota me halveksimme, kun hän painaa päänsä pensaaseen ja kieltäytyy näkemästä ongelmia. 

On aivan totta, että jos kaikki ihmiset kantaisivat vastuunsa ja tekisivät oikein, isotkin ongelmat ratkeaisivat, eikä niin ollen ole mitään puolustusta sille, ettei tee mitään asioiden eteen. Eihän se, että on pieni, mitätön ja osaamaton, ole mikään puolustus. Asioista voisi ottaa selvää ja ryhtyä vaikuttamaan - nykyään siihen on kanaviakin enemmän kuin aiemmin. Sen takia natsit pääsivät valtaan ja saivat tehdä hirmutekonsa, kun tavalliset ihmiset eivät halunneet tietää eivätkä puuttua asioihin, ja meidän mielestämme ne tavalliset ihmiset olivat laiminlyönnillään yhtä syyllisiä kuin ne jotka oikeasti tekivät hirmutöitä. 

Voin siis myöntää ainoaksi puolustuksekseni sen, että olen laiska ja mukavuudenhaluinen enkä jaksa nähdä vaivaa ottaakseni selvää itseäni isommista asioista, ja pelkään sitä, mikä on oman elämänpiirini ja mukavuusalueeni ulkopuolella. Ehkä voisin myös kysyä, mistä minä sitten tietäisin - vaikka ottaisin selville kaiken löytämäni, en ehkä silti tietäisi kaikkea - mikä on oikein ja millä keinoin maailma pelastuisi? 

Joten totean, etten halua tietää. Että keskityn mieluummin pienempiin ongelmiin, sellaisiin, jotka mahtuvat omaan elämänpiiriini ja jotka kykenen käsittämään. Että olen mieluummin onnellinen omalla tasollani kuin yritän olla oikeassa sellaisessa, mihin otteeni ei yllä. Olen pahoillani. :-/